Retkikohde: Sinivuori

Eilen päätin pitkän päivän päälle tehdä koiran kanssa retken Sinivuorelle, kun sää oli mitä mainioin. Totta puhuakseni meinasin väsymykseen vedoten jättää reissun tekemättä. Jos olisin tiennyt kuinka rankka reissu oikeasti oli, olisinkin jättänyt sen tekemättä. Ja menettänyt paljon. Summa summarum, joskus on hyvä vähän patistaa itseään, koska huipulla odottaa palkinto.

Sinivuorelle pääsee luontopolkua pitkin. Lähtö on osoitteessa Rutakoskentie 1014, 51360 Kangasniemi ja siellä on muutaman auton vetoinen parkkipaikka. Kunhan pitää silmät auki ja katselee ympärilleen, löytää myöskin opasteet reitin alkuun.

Reitti lähtee punaisen mökin laidalta ilmoitustaulun kohdilta. Ilmoitustaulussa on kartta ja tietoa kohteesta, mutta nyt lasi oli niin huurtunut, ettei tietoja pystynyt lukemaan.

Kello oli jo yli neljä, joten etenemisvauhti oli ripeä, jotta ehtisin näkemään auringonlaskun ja pääsisin valoisan aikaan vielä poiskin. Aurinko laski ”väärälle” puolelle vuorta, joten paluureitti olisi ollut aika hämärän peitossa. Reitin siis voi kulkea n. 30min/suunta, tai edetä rauhassa enempi maisemia ja luontoa ihastellen ja huipulla aikaa viettäen. Lasten kanssa kulkiessa kannattaa varata reilusti aikaa.

Olin lukenut joitain kirjoituksia luontopolusta ja Sinivuoresta, eikä odotukseni olleet kovin korkealla. Sellainen mukava, kevyt käppäilyretki vain. Ja mitä vielä! Ainkain tällaiselle astmaatikko-polvivaivaiselle reitti oli mukavan haastava ja vuorelle nousu oli yllättävän rankka. Sinivuoren huipulla maisematkin olivat upeat.

Veikka-koira antoi sopivasti vetoapua jyrkimmissä nousuissa ja muutenkin viitoitti minulle tietä (milloinkohan saisin aikaiseksi hankkia uudet silmälasit…).

Pakkasta oli noin neljä astetta, mutta silti reitillä oli hyvin märkiäkin kohtia. Kevättalven plussakeleillä varautuisin kumisaappain, tai odottelisin kuivempia kelejä.

Tulen myöhemmin tekemään vielä pienen postauksen tai videon retkivarusteistani, sillä ne palvelivat tällä reissulla paremmin kuin hyvin!

Veikka kulki koko reitin innoissaan kuono maassa aikaisemman kävijän jälkiä haistellen. Reitti toi mukavaa vaihtelua Veikan arkeen ja oli oikein sopiva lenkki koiran kanssa kulkemiseen. Jyrkemmän laskun ajaksi annoin Veikalle löysää, jotta molemmat saimme laskeutua omaan tahtiimme. Veikka ilmaisi reitin varrella supikoiran kolon, joten vapaana en koiria reitillä pitäisi.

#kangasniemitutuksi

Tulen blogissani tutustumaan eri kohteisiin ympäri Kangasniemeä, sillä täällä on todella paljon monipuolista nähtävää ja koettavaa.

Uusi blogi, uudet kujeet

Vuoden vaihde oli muutosten aikaa ja niihin muutoksiin kuului myös blogini (edellinen blogini: http://palokankaanpientila.blogspot.com/).

Blogin kirjoittamiselle oli noussut ylittämätön kynnys ja koska en kuitenkaan olisi halunnut lopettaa blogin pitoa, oli aika aloittaa ns. puhtaalta pöydältä.

Tämä blogi on aika lailla toisenlainen edeltäjäänsä verrattuna. Edellisen blogin aiheet rajautuivat aika pitkälti pientilallani tapahtuviin asioihin, kuten omavaraisuuteen, kasvimaahan ja eläimiin. Koin kuitenkin, että haluan pitää ”päiväkirjaa” ihan kaikesta elämääni liittyvästä, oli se sitten se kasvimaa, eläimet tai yrittäjyys, kodinulkopuoliset harrastukset yms.

Ja koska blogiini saattaa eksyä uusia tuttavuuksia, on kai aiheellista esittäytyä.

Olen 25-vuotias nuori, joka päätti vähän yks kaks yllättäen muuttaa vuonna 2015 Helsingin keskustan pölystä ja saasteista maaseudun rauhaan Kangasniemelle.

Vuonna 2017 ostin Kangasniemeltä 12 hehtaarin Palokankaan pientilan, jossa asustaa lisäkseni vuohia, kissoja, koiria, kanoja, ankkoja sekä kaneja. Hoidan tilaani permakulttuurin periaatteiden mukaan luontoa kunnioittaen, kuunnellen ja mukaellen. Tulen varmasti myöhemmin kirjoittamaan permakulttuurista vielä paljon. Jos et kuitenkaan jaksa odottaa, niin pidän toukokuussa Permakulttuuri Pähkinänkuoressa-lyhytkurssin tilallani. Siitä löydät lisätietoja yritykseni sivuilta http://www.luontoanne.fi/?page_id=52

Yritykseni? Kyllä vain, perustin vuoden vaihteessa toiminimen Luontoanne. Tarjoan mm. luonto- ja hyvinvointi-, sekä majoitus- ja matkailupalveluja Palokankaalla ja oikeastaan missä maailman kolkassa hyvänsä. Yritykseni on tällä hetkellä sivutoimista, sillä rutistan viimeisiä kursseja nuoriso- ja yhteisöohjaajan opinnoissani.

Blogin rinnalle tulee lähiaikoina myös YouTube-kanava. Tai kanava on jo olemassa nimellä Luontoanne, mutta videoita en ole vielä julkaissut. Useampi on kuitenkin jo tekeillä, joten kannattaa ottaa kanava jo seurantaan!