Satokauden hyödyntäminen

On jälleen aika #suuntanaomavaraisuus – kuukausipostauksen. Sarja on Tsajutn (https://tsajut.fi/) ja Korkealan isännän (https://www.korkeala.fi/) luotsaama omavaraisuuteen pohjautuva blogisarja, joka ilmestyy aina kuukahden ensimmäinen maanantai.

Itse olen ollut aika huonosti mukana, mutta ehkäpä nyt hiljalleen oma elämä rauhoittuu sen verran, että pystyn näihin enempi osallistumaan.

Kesän tulo saa minut todella onnelliseksi, sillä silloin luonnosta löytyy hurjasti syötävää itselle ja eläimille. Toki kesä tarkoittaa myös ulkotöitä ja säilöntähommia, mutta nehän kuuluvat elämään!

Satokaudella koostuu päivittäinen ruokavalioni lähes täysin luonnon, kasvimaan ja eläinten antimista.

Ensimmäisinä maasta putkahtaa esiin vuohenputket, poimulehdet, siankärsämöt, salaatit, retiisi, ruohosipuli… Edellisvuodelta voi maassa olla perunaa ja maa-artisokkaa.

Eläimiltä saan munia, lihaa ja maitoa. Ellin kilit muuttivat juuri uuteen kotiin, joten jokapäiväinen lypsy on tullut taas kuvioihin. Olgalla on vielä kilit maitoa juomassa, mutta pianpa niidenkin vieroituksen aika on. Elli ei ollut moksiskaan lastensa lähdöstä, mutta luulen vieroituksen olevan Olgalle kovempi paikka. Sen verran hädissään se on jo nyt, jos lapset häviävät näköpiiristä. Olgan kuttukili Helmi jää tänne, mutta Vili-pukki etsii uutta kotia, jossa olisi vuohikavereita.

Pakastimen tyhjennys alkaa olla käsillä. Sieltä löytyy vielä hieman hirvenlihaa, ankkaa, marjoja, sipulinvarsia ja kuusenkerkkää.

Satokausi tarjoaa eläimille herkullista syötävää ja äkkiä vaihtuu valmisrehut vihreään. Tuoksu puutarhassa on raikkaan vehreä, kun vuohet ja lampaat laiduntavat.

Villiyrteistä eniten käyttämiäni ovat vuohenputki, poimulehti, maitohorsma, siankärsämö, mesiangervo ja voikukka. Niitä menee myös kuivuriin vähän väliä, sillä talvella niiden menekki on erittäin runsasta.

Eläimiäkin varten pyrin talven varalle säilömään kaikkea. Voi kyllä olla, että tänä vuonna ei tarvitse hirveästi viikatteen kanssa heilua, kun aitaukset tulevat juuri niille paikoille missä parhaimmat horsmikot ovat.

Villiyrttien suhteen pidän nyrkkisääntönä kahdenkymmenen prosentin keruuta. Eli kerään vain 20% esiintymän villiyrteistä. Näin takaan sadon myös tuleviksi vuosiksi, eikä kasvusto kärsi.

Kesä on yleensä tuonut myös taloon sisälle kömpivät muurahaiset. Vielä (kop kop) ainakaan ei ole niitä veijareita näkynyt.

Muiden aiheesta kirjoittaneiden blogipostaukset löydät alta:

Vyöhyke 1

Laura eli Javis https://lauraelijavis.wordpress.com/2020/06/01/villivihannesten-ja-muun-alkukesan-sadon-hyodyntaminen

Ku ite tekee https://www.kuitetekee.com/2020/06/01/puutarha-satoa-jo-alkukesasta/

Vyöhyke 2

Sarin puutarhat – https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2020/06/kuupuutarhurin-tuholaisten-torjunta_1.html

Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2020/06/myyrasota.html

Pienenpieni farmi https://pienenpienifarmi.com/2020/06/01/suuntanaomavaraisuus-kesakuun-kiireet/

Vyöhyke 3

Tsajut – https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2020-osa-6/

Villa Kotiranta – http://www.villakotiranta.fi/?P=4636

Caramellia https://caramellia.fi/kesakuu2020

Metsäläisten elämää https://metsalaistenelamaa.blogspot.com/2020/06/omavaraisempaa-elamaa-2020-osa-6.html

Vyöhyke 4

Puutarhahetki – https://puutarhahetki.blogspot.com/2020/06/unelmana-omavaraisempi-elama.html

Vyöhyke 5

Sorakukka http://www.sorakukka.fi/?p=1079

10 thoughts on “Satokauden hyödyntäminen”

  1. Tässä huhuilen täälläkin missä ovat maa-artisokat? Ainakaan vielä ei ole noussut versoja vanhasta kasvustosta, toivottavasti ei ole mikään otus niitä syönt. Pari kiloa istutin lisää, eikä niistäkään ole vielä elonmerkkejä. Joskus näkee että ihmiset harmittelevat kun maa-artisokka leviää, täällä saisi mieluusti levitä neliömetreittäin 😀 Horsmaa pitäisi nyt muistaa kerätä pakkaseen, sitä söisin mielelläni koko ajan…

    1. Minulla näkyy viime vuotiset maa-artisokan varret, niin tiedän mistä kaivaa. Toki niitä putkahtaa milloin mistäkin päästä kasvimaata, kun talikolla möyhennän. Itsekin olen kova käyttämään maa-artisokkaa ja sainkin sitä lisää istutettavaksi.

  2. Moni innostuu keräämään liikaa ja itsekkin ole joutunut hillitsemään etten kerää liikaa yhdestä paikkaa. Mukava saada satoa tulevinakin vuosina. Meillä maitohorsma on erityisesti suosiossa sillä hunaja on aivan aihanaa kun mehiläiset vierailevat horsman kukissa.

    Ps. Oma blogini sijaitsee vyöhykkeellä viisi. Ei mitään kuoleman vakavaa mutta ajattelin huikata 💕

    1. Olisipa jännä tehdä hunajatasting ja yrittää erotella eri makuja!
      Kiitos huomautuksesta, jäänyt se lisäämättä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *